Siirry pääsisältöön

USKOT-foorumin blogi

Uskontojen yhteistyö Suomessa - USKOT-foorumi ry tulee ensi vuonna julkaisemaan blogisarjan koskien uskonnonopetusta. Blogien kirjoittajina on eri uskontojen opettajia ja alan ammattilaisia. Minkälaista on hyvä ja yhdenvertainen uskonnonopetus? Mikä on uskonnonopetuksen tulevaisuus? Näitä ja monia muita kysymyksiä pohditaan niin vähemmistöuskonnon kuin enemmistöuskonnon näkökulmasta. Tästä siis lisää ensi vuonna.


Hyvää loppuvuotta ja rauhaa vuodelle 2018! ✌️✝️☪️✡️


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Oman uskonnon opetus on osa yhdenvertaisuutta

Mitä on uskonnon opetus?  Uskonnon opetus sanana kuvaa jopa meille uskonnon opetuksen parissa työskenteleville eri asioita. Kysynkin, mikä on uskonnon opetuksen tavoitteena. Se on laaja yleissivistys omasta uskonnosta, ajattelutaitojen kehittyminen myös hengellisissä aiheissa ja identiteettiin liittyviin kysymyksiin vastauksien etsiminen. Kyllä, sana identiteetti on mainittu. Valtaväestön on välillä vaikea nähdä, mitä on identiteetti, kun kukaan ei sitä omassa arjessa kyseenalaista. Avaan omaa lähestymistapaani esimerkillä. Kristityt ystäväni ovat viettäneet pääsiäistä, kristillisen kalenterin suurinta juhlaa. Kirkollisena juhlapyhänä useimmilla päivät ovat vapaita ja kaupasta saa ostettua pääsiäiseen liittyvää: on mämmiä, lammasta, suklaamunia ja hengellistä ohjelmaa. Kun kesäkuun puolessa välissä vietän perheeni kanssa ramadan-kuukauden päätösjuhlaa, id al fitriä, kaupoissa ei ole saatavilla id-koristeita tai juhliin liittyviä erikoisherkkuja. Jopa se, että vanhempi hakee ...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Tunnustukseton vai asiantuntija?

Asiantuntijuus on hankala termi. Sen määritteleminen on aina ympäristöstään riippuvaista. ”Yksisilmäinen on kuningas sokeiden joukossa”. Opettajista puhuttaessa on itsestään selvää ja tavoiteltavaa, että asiantuntijuus opettajana koostuu merkittäviltä osin kasvatustieteen asiantuntijuudesta. Kasvatustieteellinen asiantuntijuus on sekin ajassa muuttuva määre. Jatkuva kouluttautuminen, opetus- ja elämänkokemus kypsyttävät saatuja oppeja todellisuuteen sovellettaviksi vuosien varrella. Asiantuntijuus, syvempi ymmärrys kohteesta ja suorituksesta avautuu usein vasta sitä opettaessa toiselle ihmiselle. Oman uskonnon opetuksessa on kyse muustakin kuin tiedon jakamisesta kunkin uskonnon perusdogmeista. Usein oppilas on vähemmistön edustaja, jonka kokemus Suomesta ja suomenkielestä on erilainen kuin täällä luterilaisuuden tai helsinkiläisen maallistuneisuuden keskellä kasvaneella ”mattimeikäläisellä”. Kieli- ja sosiaalinen kokemus on usein hämmentävä muista kulttuureista tulleilla maahanmu...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kulttuurit kohtaavat kouluissamme

Maahanmuuton myötä myös  ortodoksisten oppilaiden kulttuuritaustat ovat moninaistuneet. Valtaosa oppilaista tulee Venäjältä, mutta heitä on muuttanut myös kaikkialta Itä-Euroopasta, Kreikasta, Bulgariasta, Romaniasta, Georgiasta, Serbiasta ja Virosta. Ortodoksisilla oppitunneilla on oppilaita myös Etiopiasta, Eritreasta ja muualta Afrikasta. Kun sain ensimmäisiä afrikkalaisia ortodokseja oppitunnille, havaitsin, että ainoa tuttu asia Suomessa heille oli ortodoksinen kirkko ja ortodoksisen uskonnon tunti. Lapset odottivat koko viikon ”omaa tuntia”. Kaikki muu olikin sitten vierasta, ruoka, talvi ja pimeys. Osa lapsista kutsui minua äidiksi. Järjestelin heille myös koulun ulkopuolisia asioita, ja toimin viestin viejänä muille opettajille. Tunsin, että he luottivat minuun enemmän kuin muihin, sillä edustin samaa kulttuuria kuin he eli ortodoksisuutta. Islamin opettaja toimii kouluissa yleensä vielä enemmän oppilaiden luottoihmisenä. Uskonnon opettaja selvittelee kulttuurisyist...
Lähetä kommentti
Lue lisää