Olen monissa kirjoituksissa puolustanut oman uskonnonopetuksen mallia ja pitänyt sitä suomalaisen monikulttuurisuuspolitiikan välttämättömänä kulmakivenä. Toisaalta olen korostanut yhteisten opetustuokioiden tarpeellisuutta kaiken ikäisille lapsille ja jopa pohtinut oman uskonnon opetuksen raiteiden ajamista yhteen lukiolaisten kohdalla – tosin tämä osana oman uskonnon opetuksen jatkumoa ja sen periaatteita noudattaen. Ehkä hieman eri suuntaan meneviä ajatuslinjoja, mutta niiden välinen jännite selittyy yllättävänkin nerokkaasta ja ajanmukaisesta perusideasta, mikä on suomalaisen uskonnonopetuksen mallin pohjalla. Suomalainen katsomusaineiden opetus lähtee nimittäin liikkeelle oppilaan uskonnollisesta sijainnista katsomusten kartalla. Lähes poikkeuksetta tämä määrittyy vanhempien mukaan aivan kuin äidinkielikin, joten nyt ei tarvita viisastelua, että ”lapsella ei voi olla omaa katsomusta”. Ei tietenkään, eihän hänellä ole syntyessään edes sanoja nimetä asioita, joita ...
Uskontojen yhteistyö Suomessa - USKOT-foorumi ry julkaisee vuoden 2018 aikana tässä blogissa kirjoituksia uskonnonopetuksesta. Miksi uskonnonopetus on tärkeää ja minkälaisia etuja siitä on oppilaille ja koko yhteiskunnalle? Mitä on uskonnonopetuksen arki ja minkälaista sen tulisi olla? Näitä ja monia muita kysymyksiä pohtivat eri uskontojen opettajat ja muut alan asiantuntijat. Esitetyt näkemykset ovat kunkin kirjoittajan omia mielipiteitä, eivätkä edusta USKOT-foorumin virallista kantaa.