Uskontojen yhteistyö Suomessa – USKOT-foorumi ry

Maahanmuuton myötä myös  ortodoksisten oppilaiden kulttuuritaustat ovat moninaistuneet. Valtaosa oppilaista tulee Venäjältä, mutta heitä on muuttanut myös kaikkialta Itä-Euroopasta, Kreikasta, Bulgariasta, Romaniasta, Georgiasta, Serbiasta ja Virosta. Ortodoksisilla oppitunneilla on oppilaita myös Etiopiasta, Eritreasta ja muualta Afrikasta. Kun sain ensimmäisiä afrikkalaisia ortodokseja oppitunnille, havaitsin, että ainoa tuttu asia Suomessa heille oli ortodoksinen kirkko ja ortodoksisen uskonnon tunti. Lapset odottivat koko viikon ”omaa tuntia”. Kaikki muu olikin sitten vierasta, ruoka, talvi ja pimeys. Osa lapsista kutsui minua äidiksi. Järjestelin heille myös koulun ulkopuolisia asioita, ja toimin viestin viejänä muille opettajille. Tunsin, että he luottivat minuun enemmän kuin muihin, sillä edustin samaa kulttuuria kuin he eli ortodoksisuutta. Islamin opettaja toimii kouluissa yleensä vielä enemmän oppilaiden luottoihmisenä. Uskonnon opettaja selvittelee kulttuurisyist...

Modernisaation myytti ihmisen jatkuvasta kehityksestä joutui viime vuosisadalla varsin vahvasti haastetuksi. Toinen maailmansota ja myöhemmin myös Euroopan rajojen sisällä käydyt veriset yhteenotot ovat jättäneet jälkensä ihmiskunnan yhteisölliseen muistiin. Rauhan rakentaminen ja vahva ihmisarvon puolella työskentely on tämän hetken muuttuvassa maailmassa yhäti tärkeämpää. Tästä olemme yleensä kovin samaa mieltä. Keinot ja tavat vaihtelevat. Uskonnoilla on tämän hetken maailmassa, toisin kuin aiemmin luultiin, paljon näkyvyyttä. Ajateltiin niin, että kehittyvä ihminen ei enää tarvitse uskonnollisia selitysmalleja maailmankuvalleen. Modernisaation kapea ihmiskuva tuntui leikkaavaan pois jotain oleellista ihmisyydestä ja jättävän jälkeensä kokemuksellisen merkityskadon, johon teknologian kehitys tai talouden elpyminen eivät pystyneet vastaamaan. Tutkijat eri puolilla maailmaa puhuvatkin nyt siitä, miten uskonnot tulee ottaa huomioon kehityksen kannalta. Kulttuurien syvimmät virra...