Siirry pääsisältöön

Tekstit

USKONNONOPETUS

Tunnustukseton vai asiantuntija?

Asiantuntijuus on hankala termi. Sen määritteleminen on aina ympäristöstään riippuvaista. ”Yksisilmäinen on kuningas sokeiden joukossa”. Opettajista puhuttaessa on itsestään selvää ja tavoiteltavaa, että asiantuntijuus opettajana koostuu merkittäviltä osin kasvatustieteen asiantuntijuudesta. Kasvatustieteellinen asiantuntijuus on sekin ajassa muuttuva määre. Jatkuva kouluttautuminen, opetus- ja elämänkokemus kypsyttävät saatuja oppeja todellisuuteen sovellettaviksi vuosien varrella. Asiantuntijuus, syvempi ymmärrys kohteesta ja suorituksesta avautuu usein vasta sitä opettaessa toiselle ihmiselle. Oman uskonnon opetuksessa on kyse muustakin kuin tiedon jakamisesta kunkin uskonnon perusdogmeista. Usein oppilas on vähemmistön edustaja, jonka kokemus Suomesta ja suomenkielestä on erilainen kuin täällä luterilaisuuden tai helsinkiläisen maallistuneisuuden keskellä kasvaneella ”mattimeikäläisellä”. Kieli- ja sosiaalinen kokemus on usein hämmentävä muista kulttuureista tulleilla maahanmuutt…
Uusimmat tekstit

Oman uskonnon opetus opettajan silmin

Oman uskonnon opetus on muuttunut niistä ajoista, kun itse aloitin islamin opettajana vuonna 1997. Minulla ei ollut vielä tuolloin pätevyyttäkään, mutta sen hankin vuosien mittaan. Monet näkevät vuoden 2003 uskonnonvapauslakiuudistuksen ja samaan aikaan tapahtuneen opetussuunnitelman muutoksen merkittävinä – luovuttiinhan tuolloin tunnustuksellisuudesta ja siirryttiin oman uskonnon opetus -käsitteeseen. Uskonnonopetuskin luonnollisesti kehittyy opetussuunnitelman ja muuttuvan koulun mukana; viimeisin muutos tapahtui vuonna 2016 uusien opetussuunnitelman perusteiden tultua voimaan.  Suomen mittakaavassa vähemmistöuskonnon – pienryhmäinen-termi ei ota huomioon, että islamin ryhmäkoot ovat usein isoja – opettaminen on ollut monessa mielessä raskasta aina 2000-luvun alkuvuosista asti. Pieni, mutta vaikutusvaltainen ja äänensä kuuluville saava joukko on vähätellyt työtämme julkisuudessa ja osa käytetyistä argumenteista on ollut paikkansapitämättömiä. Islamin opetus on ollut se, jota vastaan…

Kehittäkää rohkeasti omaanne, älkää matkiko muita!

Kun suomalaiselle uskonnonopetukselle haetaan verrokkia ulkomailta, kannattaa poimia vaikka Itävalta, jonka opetusmalli muistuttaa hiukan meikäläistä. Kävimme ekumeenisella asiantuntijaryhmällä hiljattain Wienissä siihen tutustumassa. Kaikilla on koulussa oikeus omaan uskontoon Katolisella kirkolla on Itävallassa vahvat juuret, mutta moniarvoisen yhteiskunnan perusta luotiin jo kaksoismonarkian aikaan. Käyntikohteissamme viitattiin usein vuoden 1781 suvaitsevaisuusjulistukseen, jolla ei-katolilaiset saivat oikeuden harjoittaa omaa uskontoaan. Samalla jatkumolla on Itävallan islam-laki vuodelta 1912, joka uudistettiin muutama vuosi sitten. Kaikilla rekisteröidyillä uskontokunnilla on oikeus oman uskonnon tunnustukselliseen opetukseen koulussa. Valtio rahoittaa sen, mutta uskonnolliset yhdyskunnat laativat opetussuunnitelmat oppimateriaaleineen sekä valitsevat opettajat ja määrittävät opetusryhmät. Heillä on myös omat koulutarkastajansa (Inspektor), jotka koordinoivat ja tukevat uskonnonop…

En minut av tystnad

I många skolor i USA brukade eleverna i tiden ha gemensam kristen morgonbön. Tiderna förändrades och skolorna blev allt mera diversa. Kristen morgonbön fungerade inte med mångkulturella elever. En skola vände sig då till en rabbin med frågan: hur ska vi ordna en morgonbön som passar alla barn? Rabbinen tänkte en stund och föreslog sedan: en minut av tystnad tillsammans. Det kan vara er morgonbön.

En minut av tystnad tillsammans är något stort. Det beskriver kanske bättre än något annat den utmaning vi står inför när vi vill respektera det lilla barnet som bär på en annan tradition och tro. 
En dag frågade en kollega mig om en lärare som inte är ortodox kristen kan undervisa ortodox tro. Det är helt lagenligt i vårt land ifall läraren är behörig med studier i ortodoxi. I till exempel Österrike är det inte möjligt, lagstiftningen är annorlunda. I mitt huvud tog en fråga form och jag ställde den med undrande röst: säg, kan en person som inte är jude undervisa judiska barn i deras tro? Och …

Oman uskonnon opetus on osa yhdenvertaisuutta

Mitä on uskonnon opetus?  Uskonnon opetus sanana kuvaa jopa meille uskonnon opetuksen parissa työskenteleville eri asioita. Kysynkin, mikä on uskonnon opetuksen tavoitteena. Se on laaja yleissivistys omasta uskonnosta, ajattelutaitojen kehittyminen myös hengellisissä aiheissa ja identiteettiin liittyviin kysymyksiin vastauksien etsiminen. Kyllä, sana identiteetti on mainittu. Valtaväestön on välillä vaikea nähdä, mitä on identiteetti, kun kukaan ei sitä omassa arjessa kyseenalaista.
Avaan omaa lähestymistapaani esimerkillä. Kristityt ystäväni ovat viettäneet pääsiäistä, kristillisen kalenterin suurinta juhlaa. Kirkollisena juhlapyhänä useimmilla päivät ovat vapaita ja kaupasta saa ostettua pääsiäiseen liittyvää: on mämmiä, lammasta, suklaamunia ja hengellistä ohjelmaa. Kun kesäkuun puolessa välissä vietän perheeni kanssa ramadan-kuukauden päätösjuhlaa, id al fitriä, kaupoissa ei ole saatavilla id-koristeita tai juhliin liittyviä erikoisherkkuja. Jopa se, että vanhempi hakee päivää lomap…

Katolinen oppilas ja suomalainen koulu

Katolisen kirkon jäseniä asuu virallisen tiedon mukaan  Suomessa noin 15 000, käytännössä ehkä paljonkin enemmän. Kirkon jäsenistö on keskimäärin nuorta, noin 30 % meistä on lapsia ja nuoria. Meidän kulttuurinen taustamme on hyvin kirjava; hiippakunnassa puhutaan noin sataa kieltä. Myös suomen- tai ruotsinkielisiksi rekisteröidyistä katolilaisista monilla on toinenkin kotikieli. Monet meistä puhuvat kotonaan esimerkiksi vietnamia, puolaa, arabiaa, burmaa, tamilia, tagalogia, espanjaa tai portugalia. Yhteiskunnallisesti kirjavuus on myös suurta; joukossamme on Suomessa pitkään vaikuttaneita teollisuus- ja kulttuurisukuja, mutta toisessa ääripäässä myös paljon vastikään tyhjin käsin uuden elämän Suomessa aloittaneita pakolaisia.
Asenteet katolista uskoa kohtaan ympäröivässä yhteiskunnassa luovat edelleen usein haasteita. Perusongelmana on suomalaisuuden antikatolinen pohjavire: katolisuus nähdään helposti joko luterilaisen perinteen pohjalta jälkeenjääneenä tai vääränlaisena uskonnolli…