Uskontojen yhteistyö Suomessa – USKOT-foorumi ry

Vielä joitakin vuosia sitten uskonto, kirkko ja kirkollisuus oli näkyvä osa suomalaista yhteiskuntaa. Evankelis-luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle on annettu lainsäädännönkin mukaan valtiokirkon asema. Vaikka uskontojen rooli on tämän päivän Suomessa näennäisesti vähentynyt ja ne on erotettu maallisesta hallinnosta, on niillä tosiasiassa erittäin näkyvä ja merkittävä rooli jokaisen suomalaisen jokapäiväisessä elämässä. Suomen lipussa on risti. Suomi hiljenee joulunpyhiksi ja suuri osa suomalaista kuuntelee joulurauhan julistuksen, jos ei uskonnollisista, niin perinteisistä syistä. Samoin on laita pääsiäisen kanssa mämmeineen ja suklaamunineen. Sunnuntai on edelleen pyhäpäivä vaikka kaupat ovatkin auki 24/7. Suomi on sekä pysynyt samana että muuttunut. Luterilaisten ja ortodoksien lisäksi Suomessa on lähes pari sataa vuotta asunut niin juutalaisia kuin muslimejakin, katolisista puhumattakaan. Kristillisten kirkkokuntien sisällä on jo pitkään ollut monia erilaisia ryhmiä ja t...

Maahanmuuton myötä myös  ortodoksisten oppilaiden kulttuuritaustat ovat moninaistuneet. Valtaosa oppilaista tulee Venäjältä, mutta heitä on muuttanut myös kaikkialta Itä-Euroopasta, Kreikasta, Bulgariasta, Romaniasta, Georgiasta, Serbiasta ja Virosta. Ortodoksisilla oppitunneilla on oppilaita myös Etiopiasta, Eritreasta ja muualta Afrikasta. Kun sain ensimmäisiä afrikkalaisia ortodokseja oppitunnille, havaitsin, että ainoa tuttu asia Suomessa heille oli ortodoksinen kirkko ja ortodoksisen uskonnon tunti. Lapset odottivat koko viikon ”omaa tuntia”. Kaikki muu olikin sitten vierasta, ruoka, talvi ja pimeys. Osa lapsista kutsui minua äidiksi. Järjestelin heille myös koulun ulkopuolisia asioita, ja toimin viestin viejänä muille opettajille. Tunsin, että he luottivat minuun enemmän kuin muihin, sillä edustin samaa kulttuuria kuin he eli ortodoksisuutta. Islamin opettaja toimii kouluissa yleensä vielä enemmän oppilaiden luottoihmisenä. Uskonnon opettaja selvittelee kulttuurisyist...