Siirry pääsisältöön

Miksi USKOT-foorumi edistää oman uskonnon opetusta?

Lyhyesti kysymys on tästä: USKOT-foorumi katsoo, että oman uskonnon opetuksella on huomattava kulttuuria ja identiteettiä rakentava merkitys - ja maahanmuuttajien kohdalla myös kotouttava merkitys - ja että oman uskonnon lisäksi opetusta tulee saada myös muista uskonnoista. USKOT-foorumi korostaa yhdenvertaisuutta ja vähemmistöjen oikeuksien toteutumista uskonnonopetuksessa.

Foorumin jäsenistössä ovat edustettuna monentyyppiset vähemmistöt: juutalaisuus ja islam mutta myös esim. ruotsinkieliset ortodoksit. USKOT-foorumi ei ole epäröinyt tuoda esille jäsenyhteisöjensä näkemyksiä niin viranomaisille kuin medialle.

Uskonnonopetuksen seuraaminen ja siihen vaikuttaminen nousi USKOT-foorumin asialistalle varsin aikaisessa vaiheessa. Kesäkuussa 2012 tuli tietoon maan hallituksen päätös uskonnonopetuksen tuntien vähentämisestä. Asiaan reagoitiin mielipidekirjoituksissa mm. otsikolla ”Uskonnonopetusta ei tule karkottaa kouluista” (HS 28.6.2012).

Seuraavana keväänä Foorumin vuosikokous päätti nimetä vuoden 2013 uskonnonopetuksen teemavuodeksi. Oman uskonnon opetusta pidettiin kaikille Foorumin jäsenyhteisöille tärkeänä asiana, sillä katsottiin, että oman uskonnon hyvä tunteminen luo edellytykset toisen aidolle kohtaamiselle.

Vuosina 2014–2015 tapahtui paljon. Uskonnonopetusta koskeva julkinen keskustelu oli vilkasta, mutta usein sävyltään negatiivista. Jotkut poliitikot ottivat kantaa yhteisen uskonnonopetuksen puolesta. Oman uskonnon opetuksessa vaadittavaa ryhmäkokoa haluttiin kasvattaa kolmesta kymmeneen, mikä ns. pienten uskontojen kohdalla olisi voinut merkitä opetuksen vähenemistä tai joissakin tapauksissa peräti loppumista.

Vuosina 2014–2015 USKOT-foorumi antoi kaikkiaan viisi uskonnonopetusta koskevaa lausuntoa:

  • Opetus- ja kulttuuriministeriölle (OKM) lukion tuntijakoehdotuksesta. Lausunnossa korostettiin oman uskonnon opetuksen tärkeyttä;
  • Opetushallitukselle tulevan opetussuunnitelman perusteista (OPS);
  • OKM:lle OPS:n uudesta versiosta;
  • OKM:lle opetusryhmäkokojen muutoksesta (eli opetusperusteiden tiukennuksesta) perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa; ja
  • Opetushallitukselle lukion opetussuunnitelman perusteita (LOPS) koskevasta luonnoksesta.


Tiedossa ei ole auttoiko USKOT-foorumin lausunto asiaa, mutta eduskunnan perustuslakivaliokunta tyrmäsi syksyllä 2014 hallituksen ryhmäkokojen kasvattamista koskevan esityksen, jonka se katsoi asettavan oppilaat eri asemaan uskonnon tai vakaumuksen perusteella. Se katsoi, että taloudellinen hyöty ei olisi ollut merkittävä, mutta yhdenvertaisuus ei olisi toteutunut.

Vuoden 2016 aikana uskonnonopetuskeskustelu sai uusia sävyjä.  Ennakoiden sitä, että syksyllä kouluissa otettaisiin käyttöön Opetushallituksen uusien perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (POPS) mukaiset paikalliset opetussuunnitelmat, jotkut kunnat alkoivat tehdä päätöksiä uskontojen yhteisopetuksesta. Päätökset oli ehkä tehty siinä vilpittömässä käsityksessä, että näin edistetään monikulttuurisuutta ja yhteisymmärrystä, tai sitten ne oli tehty säästöjen saamiseksi. Joka tapauksessa moni opettaja menetti työnsä ja vähemmistöuskontoon kuuluva oppilas oman uskontotuntinsa.  

Tässä tilanteessa USKOT-foorumi halusi koota pyöreän pöydän ympärille niitä tahoja, joita asia koskee. Vuosi sitten 30.1.2017 järjestettiin seminaari "Uskonnonopetus ja vähemmistöt", johon osallistui viranomaisia, tutkijoita ja eri uskontojen edustajia. Tarkoituksena oli jakaa kokemuksia ja löytää myönteisiä ratkaisuja vähemmistöuskontoja edustavien oppilaiden kohtaamiin ongelmiin. Seminaaria seurasi keväällä 2017 sarja tapaamisia eri viranomaisten kanssa. Tällä hetkellä on kehitteillä kaksi hanketta: kunnille ja kouluille tarkoitettu opas ”Yhdenvertaisuuden edistämiseen perusopetuksessa erityisesti silmällä pitäen uskonnonopetusta”, sekä tukimateriaalin tuottaminen opettajille.

Kaikesta tästä enemmän seuraavissa blogeissa.
















Anja Toivola-Stambouli,
USKOT-foorumin toiminnanjohtaja.
Toiminut Foorumin piirissä sen perustamisesta lähtien.





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Oman uskonnon opetus on osa yhdenvertaisuutta

Mitä on uskonnon opetus?  Uskonnon opetus sanana kuvaa jopa meille uskonnon opetuksen parissa työskenteleville eri asioita. Kysynkin, mikä on uskonnon opetuksen tavoitteena. Se on laaja yleissivistys omasta uskonnosta, ajattelutaitojen kehittyminen myös hengellisissä aiheissa ja identiteettiin liittyviin kysymyksiin vastauksien etsiminen. Kyllä, sana identiteetti on mainittu. Valtaväestön on välillä vaikea nähdä, mitä on identiteetti, kun kukaan ei sitä omassa arjessa kyseenalaista. Avaan omaa lähestymistapaani esimerkillä. Kristityt ystäväni ovat viettäneet pääsiäistä, kristillisen kalenterin suurinta juhlaa. Kirkollisena juhlapyhänä useimmilla päivät ovat vapaita ja kaupasta saa ostettua pääsiäiseen liittyvää: on mämmiä, lammasta, suklaamunia ja hengellistä ohjelmaa. Kun kesäkuun puolessa välissä vietän perheeni kanssa ramadan-kuukauden päätösjuhlaa, id al fitriä, kaupoissa ei ole saatavilla id-koristeita tai juhliin liittyviä erikoisherkkuja. Jopa se, että vanhempi hakee päiv

Kehittäkää rohkeasti omaanne, älkää matkiko muita!

Kun suomalaiselle uskonnonopetukselle haetaan verrokkia ulkomailta, kannattaa poimia vaikka Itävalta, jonka opetusmalli muistuttaa hiukan meikäläistä. Kävimme ekumeenisella asiantuntijaryhmällä hiljattain Wienissä siihen tutustumassa. Kaikilla on koulussa oikeus omaan uskontoon Katolisella kirkolla on Itävallassa vahvat juuret, mutta moniarvoisen yhteiskunnan perusta luotiin jo kaksoismonarkian aikaan. Käyntikohteissamme viitattiin usein vuoden 1781 suvaitsevaisuusjulistukseen, jolla ei-katolilaiset saivat oikeuden harjoittaa omaa uskontoaan. Samalla jatkumolla on Itävallan islam-laki vuodelta 1912, joka uudistettiin muutama vuosi sitten. Kaikilla rekisteröidyillä uskontokunnilla on oikeus oman uskonnon tunnustukselliseen opetukseen koulussa. Valtio rahoittaa sen, mutta uskonnolliset yhdyskunnat laativat opetussuunnitelmat oppimateriaaleineen sekä valitsevat opettajat ja määrittävät opetusryhmät. Heillä on myös omat koulutarkastajansa (Inspektor), jotka koordinoivat ja tukeva

En minut av tystnad

I många skolor i USA brukade eleverna i tiden ha gemensam kristen morgonbön. Tiderna förändrades och skolorna blev allt mera diversa. Kristen morgonbön fungerade inte med mångkulturella elever. En skola vände sig då till en rabbin med frågan: hur ska vi ordna en morgonbön som passar alla barn? Rabbinen tänkte en stund och föreslog sedan: en minut av tystnad tillsammans. Det kan vara er morgonbön. En minut av tystnad tillsammans är något stort. Det beskriver kanske bättre än något annat den utmaning vi står inför när vi vill respektera det lilla barnet som bär på en annan tradition och tro.  En dag frågade en kollega mig om en lärare som inte är ortodox kristen kan undervisa ortodox tro. Det är helt lagenligt i vårt land ifall läraren är behörig med studier i ortodoxi. I till exempel Österrike är det inte möjligt, lagstiftningen är annorlunda. I mitt huvud tog en fråga form och jag ställde den med undrande röst: säg, kan en person som inte är jude undervisa judiska barn i dera